Tutustu veneen mukana toimitettuun käyttöhjeeseen. Siinä on mainittu kaikki veneen käyttöön oleellisesti vaikuttavat seikat.

Veneen peräpeilissä olevat metalliset valmistajan kyltit kertovat mallin, sarjanumeron sekä valmistusvuoden. Lisäksi niissä on mainittu maksimihenkilöluku ja -kuorma, moottoriteho sekä ponttoonin täyttöpaine.Turvallisuuden ja veneen kestävyyden vuoksi näitä arvoja tulee noudattaa.

Vajaasti täytetty kumivene kuluu ja vanhenee nopeammin, kun välipohja hankaa ponttonien reunoja varsinkin, jos veneessä on hiekkaa.

Veneiden pesuun ei pidä käyttää mitään liuotteita. Ne saattavat poistaa PVC:n pehmentimet, jolloin kellukkeen materiaali pilaantuu. Saippuapohjaiset kotona käytettävät pesuaineet sopivat hyvin. Valmistajatehtaiden suosittelema pastamainen Revival-pesuaine poistaa myös dieselin noen. Revivalia myy Maritim ja Konekesko Marine.

Ponttonia ei pidä vahata, koska vahat saattavat sisältää kemikaaleja, jotka estävät mahdolliset tulevat korjaukset.

Veneen mukana toimitettavat paikkaussarjatovat ensisijaisesti tarkoitettu tilapäiseen korjaukseen mutta ne soveltuvat hyvin pienten reikien ja hankautumien korjaamiseen. Viiltoreiät tulee korjata myös sisäpuolelta. Työn vaativuuden vuoksi ne kannattaa antaa ammattilaisen tehtäväksi.

Puhtaat venttiilit vuotavat harvoin. Roskia kulkeutuu kellukkeeseen helposti pumpun kautta. Veneen täyttämistä likaisella ja roskaisella alustalla kannattaa välttää. Venttiilin saa puhdistettua helposti esim. saippuaveteen kastetulla piippurassilla. Sen kaksinkertaiseksi käännetty pää taivutetaan vielä pienelle mutkalle, jolla puhdistus voidaan tehdä. Venttiilien vaihdot kannattaa antaa ammattilaisen tehtäväksi. Moni venttiili vaatii erikoistyökaluja ja tietyn kireyden.

Vene voidaan laittaa talvisäilytykseen joko täytettynä tai pakattuna. Pesun jälkeen veneen annetaan kuivua. Märkänä pakattu vene voi jäädä pysyvästi laikulliseksi. Jos vene säilytetään täytettynä, siitä kannattaa poistaa välipohja ja kääntää vene ylösalaisin.

Varoitus !!! Hiiret ja muut jyrsijät syövät mielellään kumiveneisiin reikiä talven aikana. Säilytyspaikalla voi olla syytä käyttää tarkoituksenmukaista karkotetta.

AVON-veneet ovat valmistettu käsin liimaamalla Hypalon-kumiseoksesta. Veneet liimataan Bostik NE 486 kaksikomponenttiliimalla. Liiman maahantuoja: Bostik Finley Oy.

BOMBARD-veneet ovat PVC-valmisteisia ja on koottu suurjaksosaumaamalla. Näiden veneiden korjauksessa käytetään Zodiac Z7806 kaksikomponenttiliimaa, jota tuo maahan Maritim ja Konekesko Marine. ZODIAC-veneitä valmistetaan eri käyttötarkoituksiin eri materiaaleista.

Takuuasioissa tehdas vaatii aina takuukortin (Warranty Card) sekä ostokuitin. Ilman niitä takuuasioita ei voida käsitetellä.

Veneen huoltoon tai korjaukseen liittyvissä asioissa kannattaa ottaa suoraan yhteyttä valmistajatehtaiden ja maahantuojan valtuuttamaan huoltokorjaamoon:

SELBOAT OY

Merenkulkijankuja 7
00980 Helsinki

puhelin: 0400-418 835

sähköposti: selboat[ät]dlc.fi

On tärkeää pitää maksimipaine ponttoneissa

Vajaa paine aiheuttaa ponttonin lepattamista ja taipuilua varsinkin peräkartion alueella. Veden ajoittainen paine alapuolelta työntää ponttoniin kuopan. Peräkartion poikittainen sauma on jäykempi kuin muu alue. Tämä saa aikaan varsin jyrkän taipuman ponttonin pintaan. Vähitellen veden paine avaa saumoja tai kankaan kudokset murtuvat.

Ponttonin väsyminen korostuu vielä veneissä, jotka kulkevat yli 40 solmua. Lisäksi jos moottoreita on vain yksi tai tuplamoottorit kiertävät samaan suuntaan, tulee vene useimmiten hypyn jälkeen vasen puoli edellä alas.

Paras tapa estää ponttonin väsyminen on pitää valmistajan ilmoittama maksimipaine yllä. Jos veneessä on ylipaineventtiilit, voi ponttonia pumpata niin kauan kunnes ylipaineventtiili alkaa vuotaa.

Jos veneessä ei ole ylipaineventtiileitä, niin tulisi opetella muuten, miten kova ponttonin tulee olla. Esimerkiksi AVON 5.4:n peräkartion tulee olla niin kova, että normaali henkilö joutuu vääntämään melko kovaa saadaksen peräkartion pään taittumaan. Vastaava paine tulisi olla myös muissa kammioissa. Painetta voi karkeasti tarkistaa seuraamalla miten ponttoni taipuu esim. kun sen päällä seistään.

mitä kannattaa tehdä, jos vaurioita tai vahinkoja sattuu

Vaurion satuttua se tulisi paikallistaa ja dokumentoida. On pääteltävä aiheuttaako veneen käyttö korjaamattomana vaurion laajenemisen tai vaarantaako se käyttäjän turvallisuuden. Digikuvat sekä tieto kuinka nopeasti ponttoni tyhjenee auttaa korjauksen suunnittelussa.

Millaisia vaurioita voi itse korjata ?

Omatoimisesti voi korjata pistoreikiä tai pienehköjä hankautumia, joissa kudos ei ole katkennut. Yli 2 cm pitkät viiltoreiät täytyy paikata myös sisäpuolelta, joten ne kannattaa jättää ammattilaisen tehtäväksi (Huom. ClamSeal).Vähäisiä hankaussuojalistojen irtoamisia voi liimata vaurioin laajenemisen estämiseksi.

Miten vuotokohdan voi paikallistaa ?

Paras tapa vuodon paikallistamiseksi on suihkuttaa ponttoni astioiden käsipesuun tarkoitetulla pesuaineluoksella. Vuotokohdat alkavat kuplia selvästi. Olosuhteiden pitää olla kohtalaiset: ei saa tuulla kovaa, eikä vene saa olla suorassa auringonpaisteessa. Vuotokohta saattaa olla jopa metrien päässä siitä mistä se ilmenee kuplimisena. Tällaiset vuodot ovat useimmiten hankaussuojalistojen alla tai rungon ja ponttonin yhtymäkohdassa.

Miksi ponttonin hoidossa ei tule käyttää vahoja tai muita kemikaaleja ?

Vahat ja muut ponttonin “hoitoaineet” saattavat estää liimaamisen tulevaisuudessa. Ne voivat myös tehdä pinnoista liukkaita. Ponttonimateriaalin valmistajat eivät suosittele mitään liuotetta, vahaa tai muuta kemikaliota käytettäväksi ponttonien hoidossa. Ne saattavat sisältää teflonia tai silikonia. Talkkiakaan ei pidä käyttää,koska se kostuessaan muodostaa silikoniyhdisteen.Tiskiaineen lisäksi voidaan käyttää vesiliukoista Revival-pesuainetta, jota myyvät Maritim ja Konekesko Marine.

Pienehkön vuodon korjaaminen hypalon-veneessä

Korjaukseen tarvitaan paikkamateriaalia, esim. Bostik A3- liimaa, suojamuovia, hiomapaperia, Sinolia sekä siveltimiä. Bostik A3- yksikomponenttiliima soveltuu hyvin tilapäiseen huolellisesti tehtyyn paikkauksen tekoon. Liiman saatavuus on hyvä ja pakkauskoko on käytännöllinen.

Varsinaista kumivenevalmistajien käyttämää kaksikomponenttiliimaa Bostik NE486 on saatavana vain 5 kg astioissa, joten se ei sovellu tilapäiskorjauksiin.

Paikkamateriaalin tulee olla samaa mistä ponttoni on valmistettu.

Toimi näin:

1. Aseta sopiva paikkalappu korjauskohdalle ja piirrä lyijykynällä ääriviiva paikkauksen ympärille.
2. Suojaa teipillä korjausta ympäröivä alue piirtämääsi viivaa pitkin.
3. Jos alue täytyy pestä rasvanpoistoa varten, voit käyttää tähän tarkoitukseen esim. Sinolia.
4. Hio koko liimattava alue sekä paikkalapun alapuoli karheaksi ja poista pöly. Sinolia voi käyttää puhtaaseen kankaasen kostutettuna.
5. Levitä liima paikkalapun ja korjattavan kohdan pintaan liiman ohjeen mukaan. Anna kuivua.
6. Levitä toinen kerros liimaa samoihin pintoihin ja anna kuivua noin 10 min.
7. Pese kädet saippualla, sillä käsissä oleva luontainen rasva riittää pilaamaan liimauksen.
8. Aseta vielä hieman tahmealle pinnalle suojamuovit siten, että ne ovat paikan keskellä n. 10 mm päällekkäin.
9. Aseta paikkalappu tarkasti paikalleen, ota toinen muovi varovaisesti pois ja hiero paikka kiinni niin ettei sinne jää kuplia. Poista toinen muovi ja hiero paikka lopullisesti kiinni. Hankaa vielä koko paikka-alue tylpällä esineellä jotta liimatulle alueelle saadaan hyvä puristus. Poista suojateippi.

HUOM! Ponttonia ei saa paineistaa heti. Noin kahden tunnin kuluttua se voidaan pumpata muotoon ja vasta seuraavana päivänä täyteen paineeseen. Tämä on otetteva huomioon korjausta suunniteltaessa.

PVC- ja polyuretaanivalmisteisten veneiden korjaus

Kaikille materiaaleille on omat paikkamateriaalit ja liimat. Liimaamalla väärällä liimalla tai materiaalilla seurauksena on täysin hyödytön korjaus joka ei kestä. Veneen maahantuojalla on oikeat aineet ja tieto sekä tarvikkeet kunnollisen korjauksen suorittamiseen.

Pääsääntöisesti liimausprosessi tapahtuu kuten on kuvattu edellä Hypalon-liimauksessa

Korjausolosuhteet

Korjausolosuhteiden tulee olla kohtalaiset, ei suoraa auringonvaloa, koska liima kuivaa pinnaltaan liian nopeasti. Ilman suhteellinen kosteus ei saa ylittää 60%.

Liimat ovat hyvin kosteusherkkiä, joten jo hengittäminen korjauskohtaan voi pilata liimauksen.

Venttiilien huolto

Puhtaat venttiilit vuotavat harvoin. Siksi on tärkeätä että pumppu saa ilman paikasta, missä ei ole roskia. Pesuaineliuoksen avulla vuotavaksi todetut venttiilit voi yrittää pestä piippurassilla, joka on taivutettu kahtia ja päähän tehty pieni kulma. Venttiiliä ei pidä irrottaa ponttonista. Kaikkiin venttiileihin on saatavana huoltosarja. Tiedustele osia veneen maahantuojalta. Osien vaihtoon tarvitaan kokemusta ja erikoistyökalut.

Clamseal – tilapäinen korjaaminen

ClamSeal- tiivistyslaitteessa on oma käyttöohje. ClamSealillä voidaan tiivistää jopa 9 cm pitkä viiltoreikä. Jos vaurio on niin pieni, ettei laite sovi paikoilleen, kannattaa ehkä leikata reikä suuremmaksi (5 cm) ja ehkä jättää lopullinen korjaus myöhemmäksi. ClamSeal- laitetta myyvät Maritim ja Konekesko Marine.

Yleistietoutta kumivenemateriaaleista

Yleisin ammattikäytössä olevien kumiveneiden materiaali on Hypalon / Neopren, siitä käytetään myös nimikettä CR/CSM. Se kestää erinomaisesti UV-valoa ja polttoaineita. Valmistustapa on käsityönä liimaaminen. Avon ja yleensä työkäytössä olevat veneet valmistetaan Hypalonista. Zodiacin pienempiä malleja saa sekä Hypalon- että PVC-valmisteisena. Isommat veneet valmistetaan Hypalonista.

Uutena materiaalina on markkinoille tullut polyuretaani – PU. Ponttoonit valmistetaan joko suurjaksosaumaamalla tai liimaamalla. Valiant tekee osan malleistaan PU:sta. Tornadon kaikki mallit ovat PU:ta.

Yleisin materiaali pienissä ja vapaa-ajan veneissä on PVC. Sen UV-valon kestävyys on keskikertainen ja polttoaineen kestävyys heikohko. Useat veneet valmistetaan suurjaksosaumaamalla, mikä vaikeuttaa joskus korjausta. Bombardin kaikki mallit on valmistettu PVC:stä.

Veneen huoltoon tai korjaukseen liittyvissä asioissa kannattaa ottaa suoraan yhteyttä valmistajatehtaiden ja maahantuojan valtuuttamaan huoltokorjaamoon:

SELBOAT OY

Merenkulkijankuja 7
00980 Helsinki

puhelin: 0400-418 835

sähköposti: selboat[ät]dlc.fi

1. Varmista ettei gelcoat- pinnan alla oleva laminaatti ole vaurioitunut.
2. Jos vaurio on vain gelcoat- kerroksessa, esimerkiksi hankautuma tai naarmu ,niin korjausalue tulee saada puhtaaksi. Vesipesulla voi hyvin aloittaa käyttämällä esimerkiksi astianpesuainetta veden joukossa. Seuraavaksi alue tulee pestä vahanpoistoaineella joka on tarkoitettu venekäyttöön. Pesua kannattaa vielä jatkaa käyttämällä oksaalihappoa (esim Hempel Gelcoat Cleaner) ohjeiden mukaan. Alue huuhdellaan hyvin puhtaalla vedellä. Alueen annetaan kuivua hyvin.Monivaiheisen pesun tarkoituksena on saada mahdollisimman alkuperäinen värisävy esiin. Ei ole mitään järkeä suorittaa korjausta väärällä värillä jos oikean sävyistä väriä on saatavilla. Vahan poisto on tärkeää koska vahattu pinta värjää gelcoatin hieman harmaaksi. Sama koskee käsistä tarttuvaa likaa ja rasvaa.
3. Naarmut ja hankautumat on saatava hiottua todella puhtaaksi kuitenkaan suurentamatta korjausaluetta. Hionta voidaan suorittaa karkeudella P180 – 240. Kaikki irtonainen ja murtunut pinta tulee poistaa samoin kuin hiontapöly.
4. Jos naarmut ovat hyvin matalia, niin ne voidaan saada peittoon maalaamalla korjauskohta gelcoatilla kerran. Tämän kovettua maalataan uudellen seoksella, johon on lisätty styreenillä liuotettua parafiinia ohjeen mukaan, silloin seoksesta tulee topcoatia.Toinen vaihtoehto on tehdä korjaus kokonaan topcoatilla. Silloin on uusintamaalaus suoritettava “ikkunan ollessa auki” eli sillä hetkellä kun seos on jo kovettunut, mutta ei vielä pintakuiva. Jos seoksen annetaan tulla pintakuivaksi, niin se on ehdottomasti hiottava himmeäksi ennen uusintamaalausta.

   Syvemmät naarmut ja kolot kannattaa täyttää ja hioa oikeaan muotoon ennen varsinaisen pintatyön tekemistä. Tarvittavaan määrään gelcoatia silputaan saksilla mahdollisimman lyhyeksi leikattua lasikuitua. Seoksen tulee olla niin paksua, ettei se valu. Tämän jälkeen vasta lisätään oikea määrä kovetetta ja seos sekoitetaan hyvin. Seos työstetään vauriokohtaan siveltimellä tai kittilastalla. Paksunnettuun seokseen jää helposti ilmakuplia. Peittämällä korjaus teipillä tai muovilla estetään ilman pääsy pois, joten sitä ei kannata edes harkita.

5. Kovettunut korjausalue voidaan hioa ja kiillottaa haluttuun tasoon. Kannattaa ottaa huomioon että gelcoatin ominaisuuksiin kuuluu kutistuminen. Nopeasti tehty korjaus vajoaa aikaa myöten varsinkin lämmön päästyä vaikuttamaan pintaan. Sama koskee viileässä lämpöilassa tehtyjä korjauksia.
6. Hionta kannattaa aloittaa kuivahionnalla esimerkiksi karkeudella P240. Kuivahionnassa näkee mitä on tekemässä. Jos epäilee ettei korjaukerros ole riittävän paksu loppuhiontaan ja kiillotukseen, niin kannattaa aloittaa pinnotus uudestaan.Hiontaa jatketaan vesihiomalla korjausaluetta esimerkiksi karkeudella P360 -> P500 -> P600 – P800 ja P1200
7. Hionnan jälkeen voidaan korjausalue kiillottaa. Veneliikkeissä myytäviä kiillotustahnoja voi hyvin käyttää. Tahnat eivät saa sisältää silikonia. Kiillotuksen yhteydessä havaitaan alueita joissa on syvempiä aikaisemmin hionnassa tulleita hiontanaarmuja. Täytyy päätella millä karkeudella ne ovat tulleet ja aloittaa vesihionta uudelleen siitä karkeudesta hienompaan.Matalakierroksista kiillotuskonetta voidaan varovasti käyttää viimeistelyssä.

Pähkinänkuoressa

• Käytä suojaimia, silmä- ja hengityssuojaimet ennen kaikkia. Hyvät, kemikaalit kestävät suojakäsineet ovat tarpeen sekä koneita käytettäessä kuulosuojaimet.
• Gelcoat ja varsinkin sen kovettaja ovat ihoa ärsyttäviä ja syövyttäviä aineita, vältä ihokosketusta ja varsinkin silmät tulee suojata.
• Noudata kovettajan annostelussa gelcoat-purkissa annettuja ohjeita, määrät ovat hyvin pieniä, n. 2% gelcoatin määrästä. Tulee käyttää tarkkaa vaakaa.
• Työskentele hyvin tuuletetussa tilassa, lämpötilan tulee pysyä +16 – 25 Celsiusasteen rajoissa. Kosteus ei saa ylittää 70% suhteellista kosteutta.
• Työkalujen puhdistukseen voi käyttää asetonia. Huomaa että se on erittäin tulenarkaa

Pintavärit

Gelcoat – on muotissa tehdyn veneen pintaväri, tämä maalataan muottiin ensimmäiseksi ja se jää pinnaltaan tahmeaksi. Tarkoitus on että gelcoatin päälle laminoidaan lujitekerrokset.

Topcoat – on gelcoatia johon on lisätty parafiinia. Parafiini saa aikaan ohuen kalvon gelcoatin pinnalle jolloin se kovettuu pintakuivaksi. Tällä maalataan valmis laminaatti, jolloin saadaan kuiva, paksu pinta, jota on helppo pitää puhtaana. Topcoat suojaa myös laminaattia kosteudelta.

Sekä gelcoatiin että topcoatiin lisätään kovettajaa ohjeen mukaan, yleensä noin 2%.

Oikean värisävyn löytäminen voi olla työlästä, eri värisävyjä voidaan sekoittaa keskenään.

Hartsit

Ortoftaalihartsi – on yleisin ja halvin polyesterihartsi. Liuote on styreeni. Kovettaja annostellaan ohjeen mukaan.

Isoftaalihartsi – kestää huomattavasti paremmin vettä ja kemikaaleja. Selvästi lujempaa ja mekaanisesti kestävämpää kuin ortoftaalihartsi. Liuote on styreeni. Hyvä hartsi korjauksiin.

Kovettaja annostellaan ohjeen mukaan.

Vinyylihartsi – on käytännössä vinyyliesteriepoksihartsi. Ylivoimainen kemiallisilta ja mekaanisilta ominaisuuksiltaan. Selvästi kalliimpaa kuin edelliset. Tällä hartsilla saavutetaan erinomaisia tuloksia vaativissa ratkaisuissa. Useimmiten käytetään juuri määrättyjä kovettajia ja lämpökäsittelyä valmistajan ohjeen mukaan. Liuote on styreeni.

Yhteistä näille edellämainituille laminointihartseille on, että ne saattavat sisältää jonkin verran parafiinia. Jos kovettunut pinta on jatkolaminointia ajatellen tullut pintakuivaksi, niin pinta on ehdottomasti karhennettava ennen seuraavaa laminointia.

Epoksihartsit – tarjolla on suuri määrä juuri tiettyyn tarkoitukseen soveltuvia hartseja.

Hartsit ovat selvästi kalliimpia kuin styreenipohjaiset hartsit. Näilä hartseilla saavutetaan parhaat lujuusominaisuudet. Epoksivalmisteiset tuotteet on aina maalattava huolellisesti, jotta auringon UV-valo ei pääse heikentämään tuotetta. Epoksihatrtseilla on omat kovettajat ja niiden sekoitusuhdetta on EHDOTTOMASTI noudatettava. Muuten jompaa kumpaa ainetta jää yli ja lopputulos ei ole se mitä odotetaan.

Epoksihartsin kovetuttua pintaan muodostuu usein vahamainen pinta, tämä on ehdottomasti saatava pois ennen jatkolaminointia.

NYRKKISÄÄNTÖ: Epoksilla voi korjata polyesterivenettä (hartsissa styreeniä) mutta ei päinvastoin.

AINEIDEN SÄILYVYYS on rajallinen ja niiden hävittäminen on tapauhduttava annettujen määräysten mukaisesti.

VAROITUS: Hartsissa oleva styreeni on ärsyttävä aine ja kovettajat syövyttäviä. Epoksin kovettaja on iholle erittäin allergisoivaa!

SUOJAIMIA tulee käyttää, silmät tulee suojata hyvillä sivulta ja päältä suojaavilla laseilla, kädet suojataan kemiallisesti kestävillä hansikkailla ja hengitys sellaisella suojaimella, missä on riittävä liuotekaasujen esto. Paras hengityssuojain on sellainen, jossa on kuminen kasvo-osa ja suodatinkyky sekä liuottimille että pölylle. Kertakäyttöinen paperinen pölysuoja ei ole riittävä suojain.

Lujitteet

Yleisimmät lujitteet ovat lasikuitu, hiilikuitu sekä aramidikuitu (Kevlar) eri muodoissaan.

Ohuet kuidut kootaan eri painoisiksi kimpuksi, joista voidaan jatkojalostaa monenlaisia kankaita ja kudoksia sekä hyvin raskaita roving-kudoksia.

Lujitelangasta voidaan valmistaa juuri tiettyyn tarkoitukseen soveltuvia, kerroksittain päällekkäin eri suuntiin ommeltuja tuotteita, esimerkiksi:

yhdensuuntaiskuitu UD, biaksiaalikuitu BX 0/90, +45/-45 jne. Kerroksia voidaan lisätä mutta samalla kankaista tulee jäykkiä ja niiden mukautuvaisuus muotoihin heikkenee. Useasti kannattaa käyttää vain yhteen tai kahteen suuntaan aseteltuja lujitteita ja leikata itse kerroksia, jotka laminoidaan juuri haluttuihin suuntiin.

Hyvin paljon käytetty on lasikuitumatto, CSM. Tätä löytyy hyvin eri neliöpainoisena ja eri tavalla käsiteltynä. Lasikuitumatto on mekaanisesti heikoin lujite, mutta on hyvin käyttökelpoinen mukautuvaisuutensa puolesta. Lasikuitumatto ei sovellu käytettäväksi epoksin kanssa.

Käytettyjä kumiveneitä alkaa olla tarjolla runsaasti.

Kumiveneet ovat yleisesti ottaen melko kalliita. RIB-veneessä joutuu tavallaan ostamaan kaksi venettä; rungon ja ponttonit. Niinpä verrattuna uuden hankintahintaan saattaa käytetty “löytö” olla hyvinkin houkutteleva. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana.

Kumiveneen hankinnassa onkin omat erikoispiirteensä. Materiaalin tuntemus on avainasemassa. Kumiveneitä valmistetaan kolmesta eri materiaalista, jotka kaikki ovat erilaisia ja erihintaisia. Lisäksi kovapohjaisissa RIB-veneissä käytetään rungon valmistusmateriaaleina lasikuitua, polyeteeniä tai alumiinia. RIB-veneissä on myös tärkeä ottaa huomioon, miten ponttoni on kiinnitetty runkoon. Ostajan on hyvä olla tietoinen kaikista edellämainituista asioista.

Miten tunnistaa eri kumivenemateriaalit?

Ponttonin rakennetta tutkimalla päästään yleensä melko helposti selville eri valmistusmateriaaleista. Olisi hyvä päästä näkemään ponttonin sisälle ja nähdä onko materiaali saman väristä kuin ulkopuolella. Useasti tämän näkee venttiilin reiästä.

Jos näin on, on todennäköisesti kyseessä PVC. PVC-veneissä saumat on usein suurjaksosaumaamalla hitsattuja. Tällöin sauman reunassa on ympäristöä kiiltävämpi raita ja hieman sulanut reuna. PVC-veneitä tosin kootaan myös liimaamalla.

Materiaalia voi myös yrittää selvittää hiomalla sitä varovaisesti jostain saumakohdasta, esimerkiksi peräpeilin ylänurkkien tienoilta. Jos kyseessä on PVC, hionnasta ei synny pölyä vaan ainoastaan naarmuja. Koneellisessa hionnassa materiaali sulaa helposti. PVC:n huono ominaisuus on heikko liuottimien ja polttoaineiden kesto. Polttoaineet ja voiteluöljyt on aina heti saatava pestyä pois, mutta ilman liuottimia.

Polyuretaani –, PU-valmisteiset ponttonit käyttäytyvät samalla tavalla kuin PVC. Useasti materiaali on selvästi paksumpaa ja sisäpinta on useasti eri värinen kuin ulkopinta. Tarkastelemalla saumakohdan reunaa voi erottaa kaksi eriväristä kerrosta ja materiaali on selvästi jäykempää kuin PVC. Veneet ovat myös painavampia. PU-veneitä kootaan sekä hitsaamalla että liimaamalla. PU on uusin ponttonin valmistusmateriaali ja jotkut valmistajat antavat itse materiaalille jopa 10 vuoden takuun.

Hypalon, josta käytetään myös lyhennettä CSM, on vanhin ja tunnetuin ponttonin valmistusmateriaali. Sen käyttölämpötilan kesto on noin -30 – +80C. Se kestää kaikki polttoaineet ja pysyy notkeana eri lämpötiloista riippumatta. Näiden ominaisuuksien ansiosta CSM on erittäin suosittu materiaali työ- ja viranomaiskäytön veneissä. Haittapuolena on melko kallis hinta. Kaikki ponttonit valmistetaan käsityönä liimaamalla. Jos CSM-pintaa hioo, niin siitä irtoaa selvästi kumipölyä.

Mihin kannattaa kiinnittää huomiota käytetyn kumiveneen ostossa?

Ponttonin ilmanpitävyys on tietysti tärkein asia. Ilmavuotoihin on aina olemassa syy. Niiden löytäminen voi olla joskus työlästä. Vene kannattaa paineistaa hyvin ja pyyhkiä pintoja saippuavedellä. Kuplat ilmaisevat selvästi vuotavat kohdat. Selvät vauriot voidaan tietysti korjata. Kuinka suuria vaurioita voi omatoimisesti korjata, onkin jo kokonaan toinen asia. On myös hyvä muistaa että kumivene ei ole ilmatiivis pullo.

Millaista venettä kannattaa välttää?

Kovin kulunut vene voi olla riskiostos, samoin paljon paikkailtu. Tahmea PVC-vene on tiensä päässä. Muovin ominaisuuksia ei enää saada palautettua millään konstilla. Jos ponttonin peräpäät alapuolelta ovat kovettuneet ja materiaalia sormien välissä kaksin kerroin taitellessa esiintyy pieniä halkeamia, niin materiaali on menettänyt ominaisuutensa. Samoin jos veneen peräpäässä pohjalevyjen tai välipohjan alta löytyy samanlaista haurastumista, on se merkki polttoaineen ja öljyn vaikutuksesta.

Pienemmissä “kassiveneissä” on usein vanerisen peräpeilin liimaukset ponttoniin pettäneet ja vesi pääsee vapaasti imeytymään ja turvottamaan peräpeiliä. Myös mätiä peräpeilejä esiintyy. Peräpeilin uusiminen on kallis operaatio.

• RIB-veneiden lasikuiturungon pikkuvaurioita ja hankautumia voidaan helposti korjata. Huomiota kannattaa kiinnittää murtumiin lähinnä peräpeilin tukirakenteissa.
• Jos kumiveneen ponttoni on maalattu, silloin on syytä ajatella, että jotain on peitelty.
• Jos veneen pohjassa ja ponttonin alapinnoilla on paljon kotiloita, niin vene on ollut hyvin puutteellisessa hoidossa. Kotiloiden poistaminen kokonaan on hyvin suuritöistä.
• Harvinaisia venemerkkejä kannattaa välttää, varsinkin jos ei ole maahantuojasta mitään tietoa. Varaosien hankinta voi olla todella vaikeaa.
• Veneeseen tulee olla kiinnitettynä valmistajan kyltti josta käy ilmi veneen tiedot, suurin moottoriteho ja kuorman kantavuus sekä ponttonin täyttöpaine.

Hyvä ja turvallinen ostos

Tunnetun, ison valmistajan tekemä vene, jolla on luotettava kotimainen maahantuoja, on varmin hankinta.

Lopuksi

Kumiveneen käyttö vaatii omistajaltaan paljon enemmän tietämystä ja huoltamista kuin esimerkiksi huolettomat alumiiniveneet. Vastineeksi kumiveneellä voidaan harrastaa mitä moninaisempia aktiviteetteja. Ylivoimaiset ominaisuudet kuorman kantavuudessa yhdistettynä veneen vakauteen vesillä, tekevät kumiveneestä juuri veneen, jolla voi turvallisesti harrastaa ja tutkia saaristoa ja vesireittejä.

KÄYTETYN KUMIVENEEN OSTO – YHTEENVETO

ÄLÄ OSTA JOS:

1. Veneen ponttoni vuotaa. Selvitä aina ensin, mistä se johtuu.

2. Ponttonia paljon paikkailtu, varsinkin jos paikkoja on päällekkäin. Se kertoo että amatööri on ollut asialla ja paikat kuitenkin vuotavat tai irtoavat.

3. Jos ponttonin pinta on halkeillut ja materiaali haurasta. Materiaalin ominaisuudet ovat menneet, eikä niitä pysty palauttamaan.

4. Jos ponttonin pinnasta on väri ja pintaa kulunut, niin että kudos näkyy.

5. Jos pinta on tahmea. Venettä ei pysty enää pelastamaan.

6. Veneen valmistaja on tuntematon, eikä sillä ole maahantuojaa.

7. Veneen peräpeilissä ei ole tunnistetetietoja ja alkuperä tuntematon.

8. Vanerinen peräpeili lähes irti. Se on todennäköisesti myös silloin mätä.

9. Veneestä puuttuvat tiedot täyttöpaineesta, moottoritehosta ja kuormasta.